Talon historia

Tullan tavaroita

Loftetin talo seurapiirien keskus

Loftetin talo on yksi uuden Vaasan vanhimpia rakennuksia. Talo on asemakaava-arkkitehti Carl Axel Setterbergin piirtämä, samoin kuin Vaasan komeat maamerkit, hovioikeus ja kaupungin kirkko. Talo valmistui 1860-luvulla kaupungin keskeisimmälle paikalle.

  • 5.11.1856 kauppias Berlin huusi 52 hopearuplalla Vaasan kaupungin tontin no 7 seitsemännen kaupunginosan ensimmäisestä korttelista, nykyinen Raastuvankatu 28
  • 1858 tontin omistaja E. Montin. Arkkitehti Carl Axel Setterbergin piirustukset uudisrakennukseksi. Taloa ei rakennettu.
  • 1859 arkkitehti Carl Axel Setterbergin piirustukset leivintupaan ja ulkorakennukseen, rakennukset edelleen alkuperäisillä paikoillaan
  • 1861 rakennuksen ensimmäinen asukas kauppias Henrik Sjöberg rakennutti Setterbergin 1859 korjattujen piirustusten pohjalta talon. Ensimmäinen  kauppa talossa, sisäänkäynti kadulta Vaasanpuistikon puolelta
  • 1868 – 1872 Yhdyspankin omistuksessa, taloissa vuokralaisia. Kauppias Ingman
  • 1873 – 1883 kauppias ja konsuli Alfred Hedman
  • 1883 – 1934 konsuli John Edvard Moé ja hänen perheensä omistivat ja asuivat talossa
  • 27.8.1934  talo siirtyi Vaasan kaupungin omistukseen
  • 1934 – 1936 konsulinna Tulla Moé ja poikansa Cyril asuivat vuokralla talossa
  • 1835 -1952 lastensuojelulautakunta, verotuslautakunta, hammaslääkäri ja lääkäri
  • 1952 -1966 alkoholitarkastaja, köyhäinasiain sihteeri, lastenhuollon johtaja, perhelisätoimisto, äitiysavustus
  • 1966 -1986 poliisi, rikospoliisi
  • 1985 Österbottens hantverk rf./ Loftet vuokrasi rakennuksen Raastuvankadun puoleisen osan
  • 1999 – 2001 Österbottens hantverk rf. ja Loftetin toimesta talo remontoitiin lähelle alkuperäistä asuaan käsi- ja taideteollisuusalan oppilaitosten harjoittelijoiden, Vaasan kaupungin ja Pohjanmaan museon kanssa yhteistyössä. Yläkerran remontti valmistui vuonna 2003.

 

Talon omistajat ovat olleet ahkeria liikemiehiä. Yksi merkittävimmistä oli norjalaislähtöinen John Edward Moe (1856-1931), joka oli osakkaana monessa perinteikkäässä vaasalaisessa yrityksessä. Moen toinen vaimo, englantilais-norjalainen Tulla (1869-1950), oli 1900-luvun alussa talon emäntänä. Hän oli yksi kaupungin tärkeimmistä seurapiirihahmoista. Korkeasta asemastaan huolimatta Tulla oli erittäin suosittu kaikkien kansankerrosten parissa ystävällisyytensä ja reippautensa vuoksi. Kaupunkilaiset ihailivat esplanadilla ratsastavaa ylvästä Tullaa ja palvelusväki kertoi juttuja Tullan hienoista juhlista. Lapsille Tulla saattoi tarjota limonadia ja pitää balettitunteja tai näytelmäkerhoa.

John Edvard Moe omisti tai oli osakkaana seuraavissa yrityksessä:

  • - 1881 Vaasan Kahvipaahtimo (Kahvikorviketehdas)
  • - 1883 Moé & Asplund, tukkukauppa, liike välitti siirtomaatavaroita ja vuotia, silliä ja silakoita sekä myöhemmin myös ruutia ja dynamiittia
  • - 1886 J.E Moés Vinhandel
  • - 1887 Pitkänlahden Polttimo (Cantare)
  • - 1888 Pohjola Bränneri
  • - 1897 Vaasan Puujalostustehdas
  • - 1890 Bockin Panimo
  • - 1891 Vaasan Sähkö
  • - 1897 Vaasan Sokeritehdas
  • - 1873 Vaasan-Pohjanmeren höyrylaivaosakeyhtiö
  • - 1895 Laivanvarustaja, Vasa Rederibolag. Moé omisti kokonaan tai osia seuraavista laivosta: fregatit Cashier ja Triton, parkit Werdandi, Pallas, Melusina, Australien ja Westa, rautafregatti Bay of Napels 1897

Tulla emännöi edelleen

Tulla ei ole edelleenkään päästänyt irti talon emännyydestä. Hän valvoo, että talossa säilyy juhlien järjestämisen perinne ja mukava henki. Mielipiteensä Tulla kertoo Loftetin väelle askelten narinalla, tavaroiden siirtelyllä tai muilla äänillä.

Syksyisenä aamuna talon ensimmäinen aamuvirkku saapui työpaikalleen ja suunnisti kohti ullakkokerroksessa sijaitsevaa työhuonettaan. Hän pani merkille, että palosuojeluohjetta oli noudatettu ja muiden työhuoneiden sekä käytävän ovi olivat kaikki kiinni. Hetken työskenneltyään hän päätti lähteä kahvinkeittoon ja astuessaan käytävälle huomasi, että kaikki ovet olivat auki. Muita työkavereita ei ollut vielä tullut taloon, joten hän oli yksin talossa. Tai melkein yksin. Tulla taisi tulla tuulettamaan huoneet valmiiksi uuteen päivään.

Joulukuu lähestyy ja kiire painaa päälle ravintolassa. Marraskuisena torstaina kahvilan Katariina ihmetteli kovaa ryminää, jota kuului rappukäytävästä. Siellä jääkaappi piippaili omia aikojaan, ovi auenneena, kolme jääkaapin hyllyä alaspudonneena, pakkaukset levinneenä pitkin mantuja. Jääkaapin myyjä sanoi, että kone on vankkaa tekoa, eivätkä hyllyt noin vain putoile, etenkään kun niissä ei ollut raskasta kuormaakaan. -Etsikää vain syytä omasta porukastanne. Yritimme rauhoitella Tullaa, että kyllä me ne juhlat järjestämme, pasteeraa sinä vain emäntänä saleissa. Toivottavasti hyllyt pysyvät nyt paikallaan, ettei juhlien suklaakakku löydy lattialta....

Radio Extrem kävi tekemässä juttua kummittelusta Littfestin aikana marraskuussa. Liekö ollut Tulla, joka puuttui asiaan, mutta toimittajan testi -Haloo, haloo meni eetteriin kahden Ylen kanavan kautta. Yle on sentään aika tekijä näissä eetterihommissa, joten ihan emme uskoneet sattumaan.

Tänä syksynä aiemmin Tulla on ilmottanut itsestään saamalla tyhjät kananmunarasit lentämään portaikossa ja lautaset kolisemaan tyhjässä keittiössä.

Jos haluat tietää enemmän vaasalaisesta kummittelusta, kannattaa lukea Tiina Hietikko-Hautalan kirja Aaveiden kaupunki - kummitustarinoita Vaasasta tai vierailla täällä!