Österbottens käsityöyhdistys r.y. Osa 1
Näin kaikki alkoi.
Vuonna 1907 Pohjanmaan ruotsinkielinen maanviljelysseura (Österbottens svenska lantbrukssällskap) otti vastuun niistä käsityökouluista, jotka Vaasan läänin maanviljelysseura oli perustanut ruotsinkielisiin pitäjiin Pohjanmaalla.
Nämä koulut olivat vakituisia miespuolisia käsityökouluja Oravaisten ja Maalahden alueella, liikkuva miespuolinen käsityökoulu sekä vakituinen kudontakoulu Kristiinankaupungissa.
Näitä kouluja oli perustettu, kun maatalousväestön sivutulojen tarve oli kasvanut. Parantunut sairaanhoito ja terveydenhuolto olivat nopeasti vähentäneet lapsikuolleisuutta, ja nopeasti kasvava maaseutuväestö ei millään tavalla voinut elättää itseään yhä pienemmiksi jaetuista tiloista.
Siirtolaisuuden ja liian nopean kaupungistumisen vastustamiseksi pyrittiin kehittämään elinvoimaista pientä teollisuutta käsityöläiskoulutuksen avulla.
Maanviljelysseurassa huomattiin vähitellen, että kotiteollisuuden paremman kehittämisen vuoksi tulisi perustaa itsenäinen järjestö. Niinpä 25. huhtikuuta 1913 pidetyssä yleiskokouksessa Yttermarkin nuorisotalolla hyväksyttiin säännöt Österbottens Svenska Hemslöjdsföreningille (myöhemmin Österbottens Hantverk r.y.).
Ensimmäinen hallitus koostui seuraavista henkilöistä: Jacob Tegengren, Signe Hermansson, Johannes Bengts, Anni Sundell, Thor Lagerros, Sofi Häggström, O.W. Slätis ja K.V. Åkerblom.
Åkerblom valittiin puheenjohtajaksi perustavan kokouksen aikana ja hän pysyi puheenjohtajana yli 25 vuoden ajan.
Lähde: Kirja "Österbottens hemslöjd och konsthantverk 80 år"
Kuva: kirjasta "sköna slöjd" "kurssilaisia lähes sata vuotta sitten"
Pohjanmaan käsityöyhdistys r.y. Osa 2
Käsityökouluista kurssitoimintaan
Vuonna 1938 Österbottens Svenska Hemslöjdsförening (myöhemmin Österbottens Hantverk r.y.) ylläpiti kolmea vakinaista miespuolista käsityökoulua Koivulahdessa , Pirttikylässä ja Vöyrillä, sekä vakinaista naispuolista käsityökoulua Kristiinankaupungissa. Lisäksi oli myös liikkuva käsityökoulu yksi miespuolisille ja kaksi naispuolisille.
Yhdistyksellä oli sekä mies- että naispuolinen konsultti, jotka järjestivät sekä pidempiä että lyhyempiä kursseja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Vuosien 1934-1938 aikana kurssit houkuttelivat yli tuhat oppilasta niin pidemmäksi kuin lyhyemmäksikin aikaa.
Yhdistys luopui vähitellen käsityökouluista, ja lopulta yhdistyksellä oli enää jäljellä vain Koivulahdessa oleva koulu.
1970-luvulla useimmat käsityökoulut muuttuivat kunnallistamisen myötä ja Mustasaaren kunta otti hoitaakseen myös Koivulahdessa olevan koulun.
Koska yhdistys ei enää itse ylläpitänyt käsityökouluja, panostus siirtyi muihin tehtäviin, joista kurssitoiminta oli yksi tärkeimmistä. Yhdistys järjesti vuosittain useita kursseja erilaisten käsityötyylien opettamiseksi sekä ammattilaisille että muille kiinnostuneille.
Kesäisin yhdistys järjesti myös käsityö- ja taidekursseja lapsille Brage-gårdenilla Vaasassa.
Nykyään siellä voi vierailla Bragen ulkomuseossa.
Lähde: Kirja "Österbottens hemslöjd och konsthantverk 80 år"
Kuva: kirjasta "sköna slöjd" "Ahkeria oppilaita Vöyrin käsityökoulun puutyölinjalla 1930-luvulla"
Anna Ahlbäckin muistolle Osa 3
